Keijunmekon istutus, siemenkylvö ja kasvupaikka

Nyt on aika kylvää keijunmekon siemenet! Pakkaset paukkuvat ja oksat ovat vielä kuurassa. Aurinko käy kurkistamassa nopeasti ennen takaisin maihin painumista. Herää kysymys, että mitä siemeniä helmikuussa kylvetään? Aluksi voisi ajatella, ettei yhtään mitään, mutta oikeasti on jo täysi tohina päällä kylvöhommissa. Siemensuunnitelman mukaisesti yhtenä tämän vuoden helmikuun kylvökasveista on keijunmekko. Tutustuin muutaman vuosi sitten ensimmäisen kerran tähän mielenkiintoiseen kukkaseen, joka on kaunis, nopeasti kasva ja näyttävä. Keijunmekko markkinoidaan helppohoitoisena ja kiitollisena kasvina, mutta kokemuksestani voin kertoa, että saa senkin kärsimään, kun ei tiedä mitä tekee. Kerron ajatuksistani, joilla olen onnistunut kasvattamaan keijunmekot siemenestä sekä säilyttämään ne kauniina kesän ajan pakkasiin saakka.

Miten keijunmekon siemenet kylvetään?

Keijunmekon siemenet ovat hauskoja. Sellaisia pallukoita, jotka kuivuttuaan ovat pieniä helistimiä. Palluroiden sisällä on pienenpieniä siemeniä, jotka helisevät. Keijunmekon pallukka tulee rikkoa. Jälleen tapoja itse kylvöön on monia. Osa kertoi onnistuneensa vain sillä, että murskaa palluran suoraan multaan erottelematta siitä sen kummemmin kuoria. Toiset tykkäävät, ettei kuoria mene multaan vaan pelkästään siemenet.

Omat siemenet kylvän mullalla täytettyyn maitopurkkiin. Tiedän, että jotkut osaavat idättää kaiken idätyslautoilla tai ihan kosteiden talouspaperien välissä. Toiset kannustavat pitämään kylvöpurkin päällä rei´itettyä kelmua ja toiset eivät pidä sitä tarpeellisena. Mielestäni tärkeintä on ollut muistaa pitää kylvö riittävän kosteana, valoisassa paikassa ja harsosääskiltä suojassa. Siemeniä ei myöskään kannata peittää mullalla.

Milloin keijunmekko kylvetään?

Sitten päästään kylvöajankohtaan. Innokkaimmat laittavat ensimmäiset keijunmekon siemenet multaan jo jouluna tai uudenvuoden vaihteessa. Toiset puolestaan odottelevat kevään saapumista rauhassa ja viivästyttävät sitä helmi-maaliskuun tienoille. Itse taidan kuulua jonkinlaiseen keskikastiin, sillä keijunmekon siemenet kylvän helmikuun alussa. Olen testannut aikaista kylvämistä ja se ei sopinut minulle. Jos keijunmekot haluaa itämään aikaisin, on suositeltavaa käyttää hyvää kasvivaloa.

Haasteet keijunmekon kasvatuksessa

Itse olen kokenut keijunmekon olevan itämisen jälkeen vasta haasteellisin. Keijut ovat saattaneet näyttää jo hyvälle, mutta sitten tapahtuu jotain. Jotain sellaista mikä saa keijut kuolemaan yksi toisensa jälkeen. Joskus ongelmana on ollut kokkareinen multa, jonka vuoksi kokkareiden päällä kasvaneet ovat jääneet korkeutensa vuoksi vähälle vedelle ja kuivuneet. Yhtenä vuonna puolestaan harsosääsket valtasivat mullat, mullan ollessa jatkuvasti liian kostea. Keijunmekon yksi pahimpia vihollisia taitaakin olla harsosääsket, jotka majailevat mullassa munien sinne. Munista kuoriutuu toukkia, jotka ymmärtääkseni syövät juuria. Jonka vuoksi hennot keijun alut kärsivät.

Toinen haasteellinen tapahtuma keijunmekkojen elinkaaressa on niiden kouliminen. Kouliminen tarkoittaa itäneen kasvinalun siirtämistä omaan purkkiin. Konkreettisena esimerkkinä tästä voisin kertoa, että kylvän keijunmekon siemeniä vaakamaitopurkkiin noin 2 pallurallista. Kun keijunalut ovat noin 5-7 cm korkeita, otan niitä muutaman ryppäissä ja siirrän ryppään isompaan purkkiin tai jopa lopulliseen astiaan. Keijunmekot ovat mielestäni haasteellinen koulittava, sillä ne kärsivät helposti siitä ja kuolevat hetken päästä. Olen pohtinut niiden juurien kärsivän helposti, jonka vuoksi suurin uhka niiden kaudessa on kouliminen tai harsosääsket.

Sopiva istutuspaikka

Keijunmekko istutetaan tuulelta suojaisaan paikkaan varjoon, puolivarjoon tai aurinkoiseen ympäristöön. Vaikkakaan se ei aivan kukoista paahteisimmissa paikoissa. Liian tuulisessa paikassa sen varret alkavat näyttämään nuupahtaneelta ja lakastuneelta. Vaikka sen varret lakastuisivat, se lähtee silti mukavasti uudestaan tekemään uutta vartta kesän mittaan, kunhan paikkaa vaihdetaan suojaisammaksi. Joten vaikka ensimmäinen paikka olisi huono, voi keijunmekon vielä pelastaa.

Keijunmekon voi istuttaa amppeliin riippumaan tai suoraa maahan kukkapenkkiin, josta se lähtee kasvamaan köynnösmäisesti tukea pitkin. Kuten aiemmin kerroin, keijunmekko ei pidä koulimisesta tai muutoin turhasta juuriin kajoavasta siirtelystä. Tämän vuoksi olen koulinut keijuja suoraa amppeleihin ja esikasvattanut niitä amppeleissa verhotangosta roikkuen. Kevään lämmettyä olen vain siirtänyt amppelit suoraan ulos.

Muista nämä vielä kasvatuksessa

• Itää hyvin lähes millä tavalla tahansa
• Panosta hyvään taimimultaan ja riittävään lannoitukseen
• Vältä harsosääskiä
• Kouli hyvissä ajoin herkkien juurien vuoksi
• Sijoita ulkona tuulelta suojaisaan paikkaan
• Kasvupaikka amppelissa tai kiipeillen tukea vasten
• Ota syksyllä siemenkodat talteen seuraava kautta varten